Tunnelukot ja ärtynyt suoli: muodostuminen, vaikutukset ja hoitaminen
Tunnelukkojen ymmärtäminen ja hoidattaminen ovat tärkeitä asioita niin ärtyneen suolen oireyhtymässä kuin myös muidenkin stressistä kärsivien henkilöiden (lue: nyky-yhteiskunnassa jotakuinkin kaikkien) kohdalla.
Tunnelukkojen ollaan todettu vaikuttavan psyykkiseen hyvinvointiimme erittäin paljon ja niiden hoidattaminen onkin ensiarvoisen tärkeää ärtyneen suolen kohdalla.
Jotakuinkin kaikilla on tunnelukkoja, eli lapsuudesta tulleita traumaperäisiä toimintamalleja, jotka eivät enää aikuiselle ole millään tavalla hyödyksi. Nämä voivat aiheuttaa ajoittaista tai jokapäiväistä stressiä ja kehollisia oireita, kuten kipuilua ja jopa ärtyneen suolen oireita.
Tunnelukkojen hoitaminen voi parhaimmassa tapauksessa parantaa elämää ja vähentää ärtyneen suolen oireita merkittävästi ja yllättävänkin nopeasti.
Tunnelukkojen määritelmä ja lapsen reaktiotavat
Tunnelukko on lapsuudessa muodostunut selviytymiskeino, jota lapsi käyttää vaikeissa tilanteissa pärjäämiseen ja joka seuraa meitä aikuisuuteen saakka. Yleensä nämä selviytymiskeinot tulevat pikkuhiljaa mutta joskus myös yksittäisten lapsuuden aikana koettujen traumojen seurauksena.
Lapsi on pienikokoinen, fyysisesti heikko ja hänellä ei ole auktoriteettia, saatikka biologista kykyä syvälliseen loogiseen ajatteluun (riippuen toki lapsen iästä).
Esimerkiksi lapsena kaikkeen myöntyminen voi auttaa pääsemään pois vaikeista tilanteista, mutta aikuisena aiheuttaa vain ja ainoastaan ongelmia. Nämä traumat triggeröityvät, eli näyttäytyvät, helposti tilanteissa, jotka ovat samankaltaisia kuin alkuperäisen trauman aiheuttanut tilanne.
Koska trauman uudelleen laukeaminen aiheuttaa lisääntyvää stressiä, nämä lukot vaikuttavat psyykkeeseen usein jatkuvasti, joka voivat myös aiheuttaa kehollisia ongelmia, kuten kipuja, bruksaamista, heikkouksia, yleisiä jännitystiloja, huonoa oloa ja jopa suoliston toiminnallisia häiriöitä. Yleisiä kärisijöitä ovat pallea, lantionpohjan lihakset, purentalihakset ja pakaran, sekä hartiaseudun lihakset.
Lapsi turvautuu vaikeissa tilanteissa johonkin kolmesta eri reaktiotavasta:
1) Välttelyyn / pakenemiseen: Lähtee karkuun tai muutoin välttelee tilannetta. Lapsi saattaa esimerkiksi pysyä huoneessaan, jos vanhemmilla on riita päällä. Toisaalta lapsi voi myös sanoa “No en mä olis edes halunnu!” jos ei saa jotain mitä oikeasti olisi halunnut.
2) Antautumiseen / jähmettymiseen: Toimii kuten aikuinen käskee tai kuten tilanne vaatii, vaikka tuntuisi pahalta. Joskus näkyy fyysisenä lamaantumisena, esimerkiksi raiskauksien uhreissa.
3) Vastustamiseen / taisteluun: Tämä on tyypillinen “Eiiii! Enkä tee” reaktio – eli esiintyy usein tahallisena ja tietoisena annetun tehtävän laiminlyömisenä. Saattaa myös tulla esiin lyömisenä tai huutamisena.
On tärkeää huomioida, että välttely, antautuminen tai vastustaminen ei ole sinänsä epänormaalia. On myös huomioitava, että lapsuudessa tämä käytös ei välttämättä osoita minkäänlaista emotionaalista häiriötä tai traumaa, eikä missään nimessä ole lapsen vika.
Tällainen käytös ei vielä ole lähtökohtaisesti tunnelukko. Tunnelukko termi tuleekin vasta siinä vaiheessa kyseeseen, kun selviytymiskeinosta on tullut tapa, tai tilanne joka aiheutti toiminnan oli lapselle erittäin raskas, ja tämä tapa jatkuu aikuisuuteen, vaikka aikuisena olisikin jo biologisesti kykenevä toimimaan erilailla.
Tunnelukkojen hoitamisen hyödyt
Tunnelukot vaikuttavat helposti elämämme joka osa-alueeseen ja hoidattamalla tunnelukkosi, voit saada elämänhallinnan takaisin.
Elämänhallinnan menetyksen tunne on iso osa masennusta ja kroonisia kipuoireyhtymiä, johon myös ärtyneen suolen oireyhtymä voidaan luokitella. Tunne elämän hallinnan menetyksestä toki aiheuttaa stressiä, mutta usein myös pahenee stressin seurauksena.
Näin ollen, tunnelukot voidaan mieltää ikävänä oravanpyöränä, jotka usein aiheuttavat päivittäisessä elämässämme kohtuuttoman kovaa stressiä. Koska stressin on todettu olevan isossa roolissa usean kansantaudin, jopa diabeteksen (1) ja ärtyneen suolen kohdalla, on tunnelukkojen hoidattaminen ehdottoman tärkeää.
Tunnelukkojen tyypit, vaikutukset ja muodostuminen
Tässä kohtaa on hyvä palata hieman taaksepäin. Kuten sanoin, tunnelukko on lapsuusajan selviytymiskeino, eli skeema, jonka avulla lapsi pyrkii pärjäämään vaikeassa tilanteessa, ja joka on jatkunut aikuisuuteen saakka. Kuten kaikki tietävät, tavat eivät tule hetkessä. Yleensä tämä on totta myös skeemojen, eli opittujen toimintakaavojen, kohdalla.
Mikäli lapsena opittu emotionaalinen reaktiotapa aiheuttaa aikuisena ongelmia, vähentäen sopeutumista ympäristössä vallitseviin olosuhteisiin, on kyseessä tunnelukko.
Miksi lapsi ei kykene hallitsemaan tunteitaan kuten aikuinen?
Jos esimerkiksi aikuisen laittaa yhtäkkiä autiolle saarelle vastoin hänen tahtoaan, jokainen meistä ymmärtää, että hän pärjää tässä tilanteessa paremmin kuin vaikkapa 10 vuotias lapsi. Mutta miksi?
Toki itse selviytymiseen tällaisessa tilanteessa vaikuttaa iän tuoma kokemus ja opitut taidot. Mutta mikäli mietimme tässä vain tilanteen tuomaa stressiä, niin nämä eivät täysin selitä eroa.
Eron selittää aivojen kehittyminen – tutkimusten mukaan (2) lapsilla ja nuorilla on vaikeuksia kontrolloida tunteita, aikuisiin verrattuna. Tämä johtuu osittain siitä, että aikuisilla aivot ovat yksinkertaisesti kehittyneempiä (3, 4).
Esimerkiksi aivojen etuotsalohkon kuori (prefrontal cortex) ei kykene “keskustelemaan” mantelitumakkeen (amygdala) kanssa yhtä tehokkaasti nuoren aivoissa, kuin aikuisen. Miksi tämä on tärkeää? Koska mantelitumake reagoi mahdollisiin henkeä tai terveyttä uhkaaviin tilanteisiin muokkaamalla kehon hormonitoimintaa ja muita kehon reaktiota (hyvin pelkistetysti sanottuna).
Toisin sanoen, mantelitumake “päättää” olemmeko tappele-pakene-jähmety moodissa vai olemmeko rentoina. Mantelitumaketta voisi ajatella palohälyttimenä – se hälyttää mahdollisesta vaarasta vaikka tulta ei olisikaan, mikäli tietyt vaarasta kielivät asiat toteutuvat. (5) Mantelitumakkeen reaktioa voidaan säännellä etuotsalohkon kuoren avulla, muun muassa.
Näin ollen, loogisella, tietoisella käyttäytymisellä voidaan aikaansaada mantelitumakkeen “sammuminen”. Esimerkiksi hidas hengittely, etenkin pitkä uloshengitys, ja itselle turvallisuutta tuovan asian ääneen hokeminen (Olen turvassa, kaikki on hyvin, ei ole hätää) voivat saada mantelitumakkeen “sammumaan”. (6)
Tunnelukkojen syntymistä estämään tarvittaisiin siis tehokkaampaa kykyä reguloida omia tunteita. Lapselta kun tämä kyky puuttuu tai on liian vähäinen tilanteeseen nähden, siirtyy vastuu tunteiden halinnasta lapsesta huolta pitäville aikuisille.
Käytännössä lapsi siis tarvitsee aikuisen etuotsalohkon kykyä hallita tunteita, sekä näiden tunteiden loogista ääneen läpikäymistä. Jos tätä ei tule, lapsi joutuu keksimään jonkin tavan selvitä tilanteesta itse ja tunnelukko voi syntyä.
18 tunnelukkoa
Tunnelukkoja on 18 tyyppiä, joita avaan tässä osiossa hieman. Koska niiden vaikutukset ovat hyvin moninaiset ja laaja-alaiset, käsittelen niitä tämän blogipostauksen aikana yleisellä tasolla. Ennen tunnelukkojen tyyppien läpikäymistä, on hyvä tiedostaa, että jokaista tunnelukkoa voi vastustaa tai vältellä ja sille voidaan myös antautua täysin.
Useimmiten lukon aktivoituminen on myös hyvin paljolti tilanneriippuvaista, jolloin käytös saattaa olla erittäin kummallista, muuttuen esimerkiksi aggressiivisuudesta anteeksipyyntöihin tai täydelliseen lamaantumiseen hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Miltei aina on myös havaittavissa tunnelukkojen kietoutuneisuutta, eli sitä että yksi tunnelukko liittyy toiseen tai useampaan samaan aikaan.
Huomioithan, että alla olevan listan esimerkit ovat juurikin niitä – eli esimerkkejä. Syitä näiden syntymiselle ja näiden vaikutuksia on huomattavasti enemmän kuin mitä tähän kirjoitan.
Mikäli tiedät jo oman tunnelukkosi, voit etsiä sen listasta nopeiten painamalla CTRL näppäintä, pitämällä sitä pohjassa ja painamalla samalla F-näppäintä. Tämän jälkeen kirjoita etsimäsi tunnelukko ja selain vie sinut oikeaan kohtaan. Jos et tiedä tunnelukkoasi, lue alla oleva lista ja mieti omalla kohdallasi niiden paikkaansa pitävyyttä.
Tunnelukkojen tyypit
1. Alistumisen tunnelukko
– ”Minun on pakko alistua.”
– Alistumisen tunnelukko tulee helposti kun vanhemmat eivät ikinä anna periksi ja laittavat omat tarpeensa tärkeysjärjestyksessä aina ensimmäiseksi.
– Saattaa aiheuttaa hankaluuksia edetä uralla. Voi myös esiintyä vaikeutena sanoa “ei”, vaikka työtaakkaa olisi jo liikaa.
– Toisaalta kompensaationa voi esiintyä liiallista jääräpäisyyttä ja kaiken vastustamista.
– Vältellessä pyritään pysymään pois tilanteista joissa joutuu alistumaan, aiheuttaen esimerkiksi vaikeuksia parisuhteen tai työn hankkimisessa.
2. Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko
– ”Tunteet on hallittava.”
– Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko tulee usein mikäli lapsena ei ole saanut näyttää tunteitaan (“Ei isot pojat itke”, “Ei saa murjottaa!”). Voi myös johtua ympärillä olevien ihmisten negatiivisista reaktioista lapsen tunteisiin, esimerkiksi koulussa.
– Saattaa aiheuttaa vaikeuksia tunteiden näyttämisessä esimerkiksi potentiaaliselle puolisolle, lapsille tai juhlissa.
– Kompensaationa saatetaan näyttää tunteita liiakseenkin ja hyvinkin äkkinäisesti.
– Välttely voi johtaa esimerkiksi erakoitumiseen, kun tunteita aiheuttavia tilanteita vältellään.
3. Epäonnistumisen tunnelukko
– ”Olen epäonnistuja.”
– Epäonnistumisen tunnelukkoa saattaa esiintyä vaikkapa silloin kun vanhemmat moittivat pienistäkin virheistä tai näyttävät kehon kielellään pettymyksensä. Voi myös tulla, mikäli ei rohkaista tarpeeksi ja lapsi kokee itse olevansa huono.
– Saattaa aiheuttaa ongelmia uralla etenemisessä ja ylipäätään asioiden oppimisessa, motivaation ja uskon kykyihinsä ollessa matalalla.
– Kompensaationa taas pyritään tekemään kaikki mahdollinen, jottei epäonnistumista tulisi. Perfektionismia saattaa esiintyä.
– Välttelyssä pyritään siihen, ettei mahdollisuutta epäonnistumiselle voi tulla, jolloin etsitään esimerkiksi mahdollisimman helppo työpaikka.
4. Hylkäämisen tunnelukko
– ”Minut hylätään kuitenkin.”
– Hylkäämisen tunnelukko voi johtua koulussa, päiväkodissa, kotona tai kaveripiireissä tulleista hylkäämisen kokemuksista. Tämä on totta etenkin silloin, kun näitä kokemuksia ei olla käsitelty aikuisen kanssa jälkikäteen. Hylkäämistä on myös tunne siitä, että vanhemmalla ei ole aikaa lapselle tai kiinnostusta lasta kohtaan. Siksi alkoholisoituneet, huumeita käyttävät tai todella kiireiset vanhemmat voivat saada tämän aikaan.
– Saattaa aiheuttaa vaikeuksia kaverisuhteiden ja parisuhteiden kanssa, esimerkiksi liiallista takertuvaisuutta tai miellyttämistä hylkäämisen pelon vuoksi.
– Kompensaationa voi aiheuttaa tahallista muiden hylkäämistä, jolloin esimerkiksi omalla käyttäytymisellä ikään kuin “todistaa” olevansa oikeassa kun muut hylkäävät huonon käyttäytymisen vuoksi.
– Välttely voi johtaa esimerkiksi erakoitumiseen, kun pyrkimyksenä on välttää mahdollisuuksia joutua hylätyksi.
5. Hyväksynnän haun tunnelukko
– ”Toiset määrittävät arvoni.”
– Hyväksynnän haun tunnelukko saattaa muodostua hylkäämisen tunnelukon kanssa yhtä aikaa. Myös jos vanhemmat tai kaveripiiri ei hyväksy lasta ilman, että lapsi kopioi kyseisiä henkilöitä jollain tavalla, voi syntyä vaikutelma että “en ole tarpeeksi hyvä, ellen tee kuten muut tekevät”.
– Voi johtaa vaikeuksiin olla oma itsensä sekä toisten katseiden, sanojen tai muun reaktion ylianalysointiin ja epävarmuuteen.
– Kompensaationa voi hakea negatiivista huomiota tekemällä tarkoituksen mukaisesti asioita joista tietää tulevan sanomista tai pukeutua huomiota herättävästi. Myös rikkauksien tai muun “statuksen” hankkiminen voi tulla kyseeseen.
– Välttely voi aiheuttaa ongelmia niin työ- kuin yksityiselämässä, kun tilanteita, joissa kritiikin saaminen on mahdollista, vältellään.
6. Kaltoin kohtelun tunnelukko
– ”Kuka tahansa voi haavoittaa minua.”
– Kaltoin kohtelun tunnelukko liittyy yleensä fyysiseen tai henkiseen kaltoin kohteluun, etenkin mikäli kaltoin kohtelu on tapahtunut perheen jäsenen tai muun läheisen taholta.
– Aiheuttaa helposti vaikeuksia uskoa puolison tai kavereiden vilpittömyyteen. Tämä tunne voi tuottaa pelkoa siitä, että selkäsi takana tehdään asioita pääsi menoksi.
– Kompensaationa voit alkaa satuttamaan toisia, henkisesti tai fyysisesti, estääksesi heitä satuttamasta sinua. Yleisesti ottaen kyseessä on henkinen satuttaminen.
– Välttely voi aiheuttaa erakoitumista / sosiaalisen kanssakäymisen välttelyä.
7. Kietoutuneisuuden tunnelukko
– ”Kaikki täytyy jakaa kanssasi.”
– Kietoutuneisuuden tunnelukko johtuu usein siitä, kun vanhemmat eivät ole antaneet lapsen itsenäistyä ikätasolle sopivalla tavalla.
– Saattaa aiheuttaa parisuhteen kariutumista kun tunnelukosta kärsivä käyttäytyy liian omistushaluisesti, haluten viettää kaiken ajan puolison kanssa. Myös kaverisuhteet voivat kärsiä.
– Kompensaationa voidaan käyttäytyä liian itsenäisesti, joka voi myös aiheuttaa kariutuneita pari- tai kaverisuhteita.
– Välttely taas aiheuttaa helposti yhdessä tehtävien tilanteiden ja omista asioista kertomiseen tähtäävien tilanteiden välttelyä.
8. Oikeutuksen tunnelukko
– ”Minulla on oikeus tähän! En ota muiden tarpeita huomioon.”
– Oikeutuksen tunnelukko syntyy esimerkiksi hemmottelun seurauksena tai silloin kun et joudu itse ottamaan vastuuta mistään lapsena. Myös impulsiivisen käyttäytymisen hyväksyntä voi johtaa tähän, jolloin tunnelukon omaava henkilö on lapsena saanut ilmaista tunteitaan ilman minkäänlaista kontrollia. Näin ollen rajojen puute voi aiheuttaa tätä tunnelukkoa.
– Oikeutuksen tunnelukon kanssa henkilö saattaa toimia uhrautuvasti vaikkei haluaisi “no kai se on pakko tehdä”, joskin tämä on verrattain harvinaista. Yleisempää on ajatus siitä, että kaikkien tulisi tehdä niin kuin hän haluaa ja että hänen ei tarvitse tehdä mitään mitä ei halua tehdä.
– Tätä tunnelukkoa harvemmin kompensoidaan tai vältellään.
9. Pessimistisyyden tunnelukko
– ”Kaikki menee kuitenkin pieleen.”
– Pessimistisyyden tunnelukko voi olla opittu, jolloin vanhempien negatiivinen asenne elämään opitaan jo varhaisessa vaiheessa. Toisaalta, pessimismi voi johtua lapsuuden vaikeista ajoista. Mikäli lapsuus oli täynnä menetystä ja vaikeuksia (esim koulukiusaamista), on luonnollista, että tapa katsoa elämää on negatiivinen.
– Pessimismi lienee yksiä yleisimpiä tunteita, etenkin kroonisesta kivusta kärsivillä. Tämän seurauksena voi olla, ettet edes yritä keskustella ihastuksesi kanssa tai hakea haluamaasi työpaikkaa, koska “ei se kuitenkaan tule onnistumaan”. Kaikki positiivinen voi mielessäsi johtaa kuitenkin negatiiviseen lopputulemaan.
– Tämä tunnelukko on todella jarruttava ja itseään toistava. Elämässä kun ei tapahdu positiivisia asioita paljonkaan, jos niitä ei hae tai niihin ei tartu.
– Toisaalta kompensaationa voidaan taas pyrkiä liiankin riskialttiiseen toimintaan ajatuksella “Hällä väliä!”.
– Välttely on harvinaista sen vaikeuden vuoksi. Toki on mahdollista, että henkilö hakeutuu tilanteisiin, joissa mahdollisuutta epäonnistumiselle ei tule, mutta tämä on hyvin lähellä tilanteelle alistumista.
10. Rankaisevuuden tunnelukko
– ”Virheistä pitää rangaista; en ansaitse tätä positiivista asiaa.”
– Vaikeus antaa anteeksi itselleen tai toisille on hyvinkin yleistä rankaisevuuden tunnelukosta kärsivälle.
– Rankaisevuus on hyvin yleinen tunnelukko ja kulkee usein käsikynkkää vaativuuden kanssa. Tämä tunnelukko syntyy helposti, jos vanhemmat ovat todella rankaisevia tai moittivia. Kun koulussa et saakaan kymppiä ja vanhemmat voivottelevat tai moittivat sinua saatuasi “alhaisen numeron”, saatat oppia että et ole tarpeeksi hyvä ja sinua pitää rangaista.
– Tämä tunnelukko on hyvin paljolti samanlainen kuin vaativuuden tunnelukko.
– Lapsuudessa koettu huomiota jättäminen, hyvän asian pois ottaminen, lyöminen, ruokapöydästä pois ottaminen huutamisen vuoksi jne. ovat esimerkkejä rankaisevuuden tunnelukkoon johtavista asioista. Tämä tunnelukko on äärimmäisen tuhoava, sillä kun moitit itseäsi menneistä virheistä ja myös “uusista mokista”, tuhoat mahdollisuutesi hyvään oloon kerta toisensa jälkeen.
Usein tällöin esiintyy todella kovaa itsesyytöstä ja vaativaa käytöstä (kts. vaativuuden tunnelukko). Joskus jopa saadessasi jonkin positiivisen kokemuksen, saatat hylätä sen koska viime kerralla teit virheen ja et ole sen vuoksi tämän asian arvoinen (esimerkiksi mitalin saaminen kilpailussa jossa viime kerralla “mokasit”).
– Tätä tunnelukkoa voi olla hankala hoitaa, joskin ei missään nimessä mahdotonta, sillä rankaisevuus on joskus todella voimakas. Pahimmillaan se saattaa jopa viedä itsetuhoisuuden partaalle, johtuen vihasta itseään kohtaan.
– Toisaalta, rankaisevuus voi kompensaationa ohjautua ulkopuolisia kohtaan, kuten omia lapsia tai puolisoa kohtaan.
– Jos tunnelukkoa vältellään, pyritään usein lähtemään pois tilanteista joissa kritiikkiä saattaa esiintyä.
11. Riippuvuuden tunnelukko
– ”En pärjää yksin.”
– Vaikka riippuvuuden tunnelukko kuulostaa aluksi samalta kuin kietoutuneisuus, on näissä kuitenkin selkeä ero. Riippuvuus on patologinen tunne siitä, että ei yksinkertaisesti pärjää ilman muiden apua. Kietoutuneisuudessa taas on kyse tarpeesta jakaa koko elämä jonkun kanssa.
– Tämä tunnelukko syntyy esimerkiksi silloin, kun vanhemmat ovat ylihuolehtivia, eivätkä anna lapsen tehdä mitään itse, ilman apua tai selkeää ohjeistusta siitä miten asiat pitäisi tehdä. Tällöin oma päätösvalta jää vähäiseksi tai olemattomaksi.
– Voi muodostaa ongelmia oman elämän tärkeiden, ja joskus pienempienkin, asioiden hallinnassa ja päätösten teossa. Kaikki muutokset, myös positiiviset, voivat aiheuttaa ahdistusta, kun kukaan ei ole neuvomassa mitä pitäisi seuraavaksi tehdä.
– Kompensointi aiheuttaa mahdollisesti yksin olemista ja asioiden yksin tekemistä, jopa silloin kun se on täysin tarpeetonta.
– Mikäli tätä tunnelukkoa vältellään, tunnelukosta kärsivä henkilö saattaa vältellä tilanteita joissa joutuisi tekemään omia päätöksiä.
12. Riittämättömän itsekontrollin tunnelukko
– ”Teen mitä haluan, milloin haluan!”
– Joskus riittämätön itsekontrolli voi johtua tarkkaavaisuus häiriöistä, kuten ADHD / ADD. Mikäli näin ei ole, voi tämä tunnelukko aiheutua esimerkiksi siitä, että lapsena olet antanut liian helposti periksi asioiden loppuun viemisen suhteen eikä sinua ole kannustettu jatkamaan. Toisaalta on myös mahdollista, että kyseessä on vanhemmilta opittu tapa tehdä asioita nopeasti ja hutaisten.
– Tässä tunnelukossa korostuu vaikeus viedä aloitettuja projekteja loppuun saakka, pitkästyminen rutiininomaisiin asioihin, sekä keskittymisvaikeudet. Jos välttelet tätä tunnelukkoa et suunnittele tekemisiäsi yleensä alkua pidemmälle ja saatat helposti jättää opinnot kesken.
– Ylikompensointina taas voi esiintyä liian tiukkojen sääntöjen noudattamista ja joustamattomuutta tavoitteiden suhteen. Ylikompensoija taas saattaa laittaa itselleen tiukkoja sääntöjä tai tavoitteita, joihin pyrkii joustamattomasti. Tästä aiheutuu kontrollin menettämisen riski.
– Tähän tunnelukkoon liittyy myös rajojen puute, impulsiivisuus, tunteiden hallinnan vaikeudet ja mielihalujen mukaan eläminen. Riittämättömästä itsekontrollista kärsivät saattavat myös unohdella asioita tai olla tekemässä useita projekteja samanaikaisesti.
13. Suojattomuuden tunnelukko
– ”Maailma on vaarallinen paikka.” / “Ehkä tämä minua vaivaava asia x onkin vakava sairaus.”
– Suojaamattomuuden tunnelukko liittyy osittain pessimismiin ja saattaakin muodostua esimerkiksi ylihuolehtivien ja pessimististen vanhempien käytöksen seurauksena. Toki myös lapsuusajan sairaudet saattavat vaikuttaa tämän tunteen syntymiseen. Myös vanhemmat jotka stressaavat raha-asioista, voivat edesauttaa tämän tunnelukon syntymistä.
– Suojattomuuden tunnelukkoon kuuluu ylenpalttinen huolehtiminen (myös raha-asioista), pelkotilat ja etenkin terveyteen ja onnettomuuksiin liittyvät pelot. Tunnelukossa saattaa esiintyä ylisuojelua itseään tai toisia kohtaan. Tällöin esimerkiksi fyysisten kykyjen parantaminen saattaa jäädä paitsioon mikäli suojattomuudesta kärsivän vanhemman lapsi ei saa kiipeillä tai tehdä muuta “vaarallista”. Paniikkikohtaukset voivat myös liittyä tähän tunnelukkoon.
– Vältellessä tunnelukkoa pyrit olemaan ajattelematta huolettavaa asiaa yhtään. Tämä voi johtaa oikean sairauden sivuuttamiseen.
– Kompensoidessasi tunnelukkoa voit päättää tehdä todella vaarallisia asioita.
14. Tunnevajeen tunnelukko
– ”Kukaan ei oikeasti välitä minusta; en saa tarpeeksi rakkautta.”
– Tunnevajeen tunnelukko saattaa syntyä silloin, kun vanhemmilta ei ole tullut tarpeeksi rakkautta, haleja, rakkauden osoittavia tekoja ja sanoja. Tunnevajeen tiedostaminen voi olla vaikeaa, sillä jos et lapsena ole kokenut tunnetasolla huomatuksi tulemista, ei sen puuttumista myöskään aikuisena ole helppo huomata.
– Tästä tunnelukosta kärsivät yleensä kokee olevansa yksinäinen tai yksin. Saattaa myös olla, että ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen ovat tunteita, joita harvoin koetaan. Mikäli taas pyrit parisuhteeseen, saatat huomata kokevasi parisuhteiden nopeita kariutumisia ja kylmiä, etäisiä parisuhteita. Voi olla, että käyttäydyt niin, että puolisosi kokee suhteen jatkamisen mahdottomuudeksi etäisyytesi vuoksi.
– Saattaa aiheuttaa tahallista erakoitumista, jolloin kyseessä on yleensä tunnelukon välttely.
– Kompensoidessasi ongelmaa, voi olla että olet liiankin läheinen ja tunteellinen, joka voi myös aiheuttaa suhteen kariutumisen, kun puolisosi tuntee olonsa suhteessa liian tukalaksi.
15. Uhrautumisen tunnelukko
– ”Toisten tarpeet ovat tärkeämpiä kuin minun.”
– Uhrautumisen tunnelukko saattaa muodostua eritoten heille, jotka ovat syntyjään herkkiä tuntemaan toisten tarpeet. Myös erittäin tarvitsevat vanhemmat tai muut läheiset, joko sairauksien tai henkisten syiden vuoksi, voivat aiheuttaa uhrautumisen tarpeen tunnetta lapselle.
– Uhrautumisen tunnelukosta kärsivä saattaa ajatella tekevänsä asioita toisten eteen vapaaehtoisesti. Valitettavasti tämä voi kostautua, mikäli tunnelukolle antaudutaan täysin. Tällöin suurin osa omasta vapaa-ajastaan tai työ-ajastaan voi mennä toisten auttamiseen, jolloin henkilö voi lopulta väsähtää todella pahasti, kärsien esimerkiksi ärtyneestä suolesta tai päänsäryistä.
– Ylenpalttinen antaminen ja auttaminen voi myös iskeä bumerangina takaisin ja aiheuttaa kompensaationa sen, ettei tunnelukosta kärsivä auta muita juurikaan yhtään. Kompensaatio saattaa myös näkyä siten, että ottaa arjesta “irtiottoja” aina vähän välillä, jolloin huolehtii tasan vain ja ainoastaan itsestään. Näin ollen järkevää tasapainoa ei ehkä löydy.
-Toisaalta on myös mahdollista vältellä kaikkia tilanteita, joissa joutuu antamaan tai ottamaan asioita tai neuvoja vastaan.
16. Ulkopuolisuuden tunnelukko
– ”En kuulu mihinkään; olen ulkopuolinen tai erilainen.”
– Ulkopuolisuuden tunnelukko voi muodostua, jos lapsuudessa huomaa muiden perheenjäsenien olevan selkeästi erilaisia tai jos koulussa / päiväkodissa ei pääse leikkeihin mukaan. Myös autismista tai ADHD:sta kärsivät voivat kokea tätä, jos vanhemmat eivät kykene antamaan tarpeeksi rakkautta mahdollisten ulkopuolisuuden kokemusten vastapainoksi.
– Ulkopuolisuuden tunnelukko on todellakin sitä mitä nimestä voisi päätellä, eli tästä kärsivä tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Tämän tunteen jatkuessa pitkään, alkaa tunteesta tulla pikemminkin itseään toteuttava “totuus”, johtuen omasta käyttäytymisestä sosiaalisissa tilanteissa.
– Tästä kärsivä ihminen saattaa tarkkailla itseään jatkuvasti, miettien “mitäköhän minun nyt pitäisi sanoa tai tehdä?”.
– Välttely voi tämän tunnelukon kohdalla tarkoittaa sosiaalisten tilanteiden välttelyä, joka voi pahimmillaan jopa johtaa erakoitumiseen.
– Kompensaationa taas saattaa esiintyä itsetunnon pönkittämistä; “olen erityinen ja muut ovat vähempiarvoisia”.
17. Vaativuuden tunnelukko
– ”Olen / olet riittämätön.”
– Vaativuuden tunnelukko voi juontua esimerkiksi vanhempien vaativasta käytöksestä. Mikäli vanhemmat vaativat lapselta aina siisteyttä, mahtavia kouluarvosanoja tai tietynlaista olemusta, voi lapselle kehittyä tämä tunnelukko.
– Koska tässä tunnelukossa tyypillisesti koetaan “mitättömyyttä”, jos ei “tee tarpeeksi”, tuppaa tästä kärsivä polttamaan itsensä loppuun hyvinkin helposti. Koska mikään ei riitä, tuntuu tavoiteltavien asioiden rima nousevan koko ajan, jolloin saavutettuihin tuloksiin ei tyydytä. Usein rentoutuessaan, vaativuuden tunnelukosta kärsivä saattaa tuntea olonsa turhaksi ja kokee “tuhlaavansa aikaa”. Työnarkomania on yleinen sivuoire tästä.
– Kompensaationa taas saatetaan passivoitua. “Kun kerran mikään ei riitä, en tee mitään.”
– Välttely taas voi johtaa siihen, että vaativuudesta kärsivä henkilö hakee työpaikkoja ja opiskelupaikkoja, joissa voi pärjätä mahdollisimman vähällä.
– Vaativuuden tunnelukko osuu usein myös ympärillä oleviin, jolloin lapsilta, alaisilta, puolisoilta ja ystäviltä vaaditaan todella kovia suorituksia. Näin ollen, tämä tunnelukko voi johtaa esimerkiksi parisuhteiden kariutumiseen.
18. Vajavuuden tunnelukko
– ”Olen kelvoton; en ole rakastettava tai sen arvoinen.”
– Vajavuuden tunnelukko tuppaa aiheuttamaan todella kovia itsetunnon ja omatunnon tuskia. Mikään mitä henkilö tekee ei hänen mielestään ole oikein tai hyvin tehty.
– Vajavuutta voidaan toki nähdä myös muissa, mutta yleensä vain erittäin lähellä olevissa, rakkaissa ihmisissä. Yleensä, kuitenkin, vajavuuden tunnelukosta kärsivä pikemminkin vertaa itseään muihin huonossa valossa.
– Kompensoidessaan tätä tunnelukkoa, tästä kärsivät pyrkivät hankkimaan itselleen helposti asioita, joilla saa näennäisesti arvostusta (raha, asema, vaikutusvalta).
– Toisaalta, tunnelukkoa vältellessään, he voivat myös uskotella itselleen, että koska asia on näin, ei heidän kannata ikinä edes yrittää yhtään mitään. Näin ollen, tämä tunnelukko voi aiheuttaa vakavaa masennusta, itsetunnon puutetta, kyvyttömyyttä ja täydellistä lamaantumista.
Tunnelukkojen hoidattaminen
ja omahoito-ohjeet
Alla on viiden kohdan lista asioista, joita omahoidossa tulisi ottaa huomioon:
1) Tiedosta tunnelukkojen olemassaolo. Onneksi olkoon! Tämän oletkin jo tehnyt, sillä olet lukenut tämän artikkelin! Tiedostaminen on kaikista tärkein asia, sillä muutoin tunnelukkojen hoitamisessa ei voida edetä.
2) Tunnista omat tunnelukkosi. Tämä voi olla jo selkeästi vaikeampaa, sillä tunnelukot ovat usein yhdistyneinä toisten lukkojen kanssa ja jotkut lukoista voivat olla “piilossa” sinulta, vaikka tiedostatkin tunnelukkojen olemassa olon. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen! Käytä yllä olevaa tunnelukkolistaa saadaksesi alustavaa ymmärrystä siitä, mikä tunnelukko sinulla voi olla.
3) Hyväksy ja ymmärrä, että tunnelukkojen avaaminen tuntuu epämukavalta. Tunnelukkojen “sorkkiminen” aiheuttaa usein tunnelukkojen aktivoitumisen, eli saatat tuntea vihaa, surua, pelkoa tai muuta tunnetta – joskus jopa suhteellisen vahvanakin. Siksi näiden asioiden äärelle mentäessä on hyvä olla turvallisessa paikassa ja joko yksin tai jonkun turvalliseksi kokeman ihmisen lähettyvillä.
Toisen ihmisen tuki on eritoten tärkeää silloin kun tunnelukko on todella vahva tai siihen liittyy vakavia lapsuuden traumoja.
4) Harjoita omahoitoa, jos tunnelukko on “heikko”. Omahoitona suosittelen tilanteen hyväksyntää (lue lisää ongelmien hyväksymisen positiivisesta vaikutuksesta), tietoista toisin toimimista tilanteiden tullessa eteen, sekä meditaatiota. On myös erittäin tärkeää miettiä, mistä tunnelukko johtuu – mitä asioita koit lapsena tai nuorena, jotka olisivat voineet johtaa tähän? Entäpä mitä asioita koit aikuisena, jotka olisivat voineet vahvistaa tunnelukkoon liittyvää uskomustasi itsestäsi?
Kun selvität näitä asioita, on hyvä tiedostaa, että toisten tai itsesi syyttäminen ei auta, eikä vähennä tunnelukkoa. Mennyt on mennyttä, eikä sitä voi muuttaa. Siihen suhtautumista sen sijaan voi muokata ja tunteiden voi antaa tulla vapaasti, ilman että niihin tarvitsee enää suhtautua negatiivisella, tuhoavalla tavalla.
5) Hoidata tunnelukkosi mikäli omahoito ei auta tai jos omahoito tuntuu hankalalta, sekä silloin kun tunnelukko on keskivahva tai vahva Tunnelukkojen hoitamiseen voidaan käyttää omahoitomenetelmien lisäksi esimerkiksi emotional freedom techniques (EFT) hoitoja ja skeematerapiaa.
Skeematerapia on itseasiassa kehitetty persoonallisuus häiriöiden hoitamiseen, mutta on nykyään käytetty suhteellisen laajasti tunnelukkojen hoitamiseen. EFT taas on tieteellisesti todistettu ja tehokas hoitomenetelmä, jonka avulla voidaan hoitaa esimerkiksi ahdistusta, stressiperäisiä oireita, trauman jälkeistä stressiä ja myös tunnelukkoja. Siksi yhdistänkin ärtyneen suolen hoidossa esimerkiksi EFT:n, meditaation, tunnelukkojen hoidon ja elämäntapaneuvonnan tulosten varmistamiseksi
Hoito EFT:llä ja Skeematerapialla
Hoidan tunnelukkoja Skeematerapialla ja EFT:llä, jotka toimivat synergiassa erittäin hyvin ärtyneen suolen hoidoissa.
Skeematerapia on lapsuuden traumojen hoitoon kehitetty muoto kognitiivisesta terapiasta, jossa käytetään erittäin paljon visualisointiharjoitteita, rentoutusmenetelmiä, turvapaikkaa ja asioiden uudelleen visualisointia.
Skeematerapiassa “vieraillaan” ikävissä tapahtumissa lapsena ja aikuisena, pyrkimyksenä saada joko muun aikuisen tai oman aikuisen-minän tuki lapsi-minälle, eli itsevanhemmointi, ja tätä kautta saada varmuus siitä, että tulet pärjäämään.
EFT taas on kehitetty parantamaan henkilön kykyä kehollistamaan tunteita, jolloin tunteiden vaikutukset kehoon tulevat helpommin selville. Tämä voi olla erittäin vahva hoitomenetelmä, jolla kyetään hoitamaan monenlaisia eri tunnetiloja.
Varaa itsellesi ilmainen tunnin konsultaatio! Konsultaatio voidaan pitää puhelimitse, netitse tai Espoon Olarissa, eikä se sido sinua mihinkään.